Astua voimaan vai tulla voimaan?

Melko sitkeästi näyttää elävän tuo voimaan astuminen, vaikka pitkään kielenhuoltajat ovat suositelleet voimaan tulemista.

Googlessa tulla voimaan saa reilut satatuhatta osumaa, astua voimaan vajaat parikymmentätuhatta. Ilmaisut voimaan tullut ja voimaan astunut kilpailevat vielä tasaväkisemmin, mutta ensiksi mainittu on kuitenkin selvästi suositumpi.

Kannatan voimaan tulemista, ja tämä suositus tulee voimaan heti.

Vuoden 2020 sana ja monenkirjavat kirjoitusasut

Vuoden sana on eittämättä korona. Sana on nähty usein ja tosi monin tavoin kirjoitettuna, kuten kuvasta käy ilmi. Suosituksen mukaisia kirjoitusasuja ovat koronavirus ja covid-19-pandemia.

Oikeinkirjoituksen vaikeuskierre näyttää lisääntyvän, kun ilmaukset ovat erityyppisten yhdyssanojen osia, esimerkiksi covid-19-potilaat, koronapandemia. Ryhtiliikettä kaivataan näemmä näissäkin koronasuosituksissa.

Vieläkö tähän pitää palata?

Monen vuoden tiedotuskampanjan jälkeen luulin, että toivotusten ja juhlapyhien oikeinkirjoituksesta ei tarvitse enää muistuttaa. Tämänpäiväinen uutiskirje kuitenkin oikaisi virheellisen käsitykseni.

Vielä ehditte korjata jouluihin ja uusiinvuosiin pienen alkukirjaimen. Kiitos tuesta.

Ratikkakaupungin oikeinkirjoitussäännöt

Suosittelen ratikan, ratikka-ajan ja ratikkakaupungin kirjoittamista pienellä alkukirjaimella. Noudatetaan nyt niitä peräänkuulutettuja sääntöjä myös oikeinkirjoituksessa. Ratikka on ratikka Tampereellakin.

Viisi "veitseä"?

Yhdyssanavirheet ovat kauppasuomessa niin arkipäivää, että tuskin jaksan edes huomauttaa Edge-veitsisetin ja -veitsitukin (tukki : tukin) kirjoitusasusta. Mutta eikö veistäkään enää osata taivuttaa? Tämä kyllä kääntää "veitseä" kieli-ihmisen haavassa.

Lait ja oikeusistuimet pienellä kirjaimella

Suomessa oikeusistuimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: käräjäoikeus, hovioikeus, korkein oikeus, valtakunnanoikeus, markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus. Samoin pienellä kirjoitetaan lait, esimerkiksi asuntokauppalaki, hallintolaki ja rikoslaki. Usein kirjoittajia harhauttaa se, että lyhenteet ovat isokirjaimisia (HO, KKO, HL, RL).

Jeniseijoki ilman yhdysmerkkiä

Suomen yleisin kielivirhe kummittelee taas kolmena kappaleena Ylen jutussa.

"Jenisei- joki" > Jeniseijoki
"Ambarnaja-joki" > Ambarnajajoki
"Pjasino-järvi" > Pjasinojärvi