Kielikuvia: merkintätavat

Näytetään tekstit, joissa on tunniste merkintätavat. Näytä kaikki tekstit

7.7.26

Pääseekö tästä ovesta nyt ulos?

Onko ovi hätäpoistumiskäytössä vai onko nyt hätäpoistumistie käytössä? Yhdysmerkillä on väliä.

2.4.26

Poikkeuspäivät eivät poikkea säännöstä

Keskeytän hiljaisen viikon huutamalla trumpilaisittain, että juhlapäivät KIRJOITETAAN PIENELLÄ ALKUKIRJAIMELLA:

palmusunnuntai
malkamaanantai
tikkutiistai
kellokeskiviikko
kiirastorstai
pitkäperjantai
lankalauantai.

Pienellä kirjoitetaan myös ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä, samoin vapunaatto. Ei kai tästä enää tarvitse muistuttaa? Tehkää parannus pääsiäiseen mennessä TAI...

Hyviä pyhiä pienaakkosten ystäville.

22.3.26

Yhdysmerkkikammo

Mikä avuksi kauppasuomen yhdysmerkkikammoon? Paljasta parhaat tärppisi.

18.3.26

25. krs, ei "krs."

Moro, moro. Ottakaa vihdoin sisälyhenteen krs turha piste pois. Jos sanan loppu on lyhenteessä mukana, pistettä ei tule: krs, tri, nro, tsto, Tre. Kiitokset kuitenkin järjestysluvun pisteestä, joka puolestaan näyttää usein unohtuvan.

9.12.25

Ylen "kääre" on vuosikatsaus

Yle-kääre tarjoaa koosteen vuoden aikana katsomistasi ohjelmista. Kääre-sana on tässä yhteydessä tosi outo. Sanakirjan mukaan kääre tarkoittaa paperia tai muovia, johon jotakin on kääritty, tai terveydenhoidossa iholle asetettavaa sidettä. Kääreen sijasta kannattaisi puhua selväkielisesti koosteesta tai vuosikatsauksesta.

Miten sananvalintaa perustellaan? "Kääre kunnianosoituksena vuoden 2023 Käärijä-ilmiölle sekä sanaleikkinä englannin wrapped-termistä. Ruotsiksi palvelu tunnetaan nimellä Yle-året." Voi miten napakka olisi suomeksikin Yle-vuosi ja vielä oikeaoppisesti yhdyssanaksi kirjoitettuna. Kääre sen sijaan on takaperoinen ja aikaan sidoksissa.

Kirjoitusasukin tympäisee: ilman yhdysmerkkiä isolla K:lla. Totta kai myös Yle Kääre 2025 -hahmo audioseikkailee sekin ilman yhdysmerkkiä. Parantakaa heti, vaikka niillä käärimillänne verorahoilla.

31.10.25

Aikoinaan muodikas karavaanityyli ehtinyt julkisen alan nimiin

Sinäkin brutukseni, kirjasto. Ammoin karavaanityylillä eli sanansisäisillä isoilla kirjaimilla saattoi olla huomioarvoa, mutta se aika oli ja meni. Julkispalveluilta kului parikymmentä vuotta omaksua karavaanimuoti. Valitettavasti se ehtii vanhoilla päivillään vielä turmelemaan kotoisten nimien kirjoitusasua, esimerkkinä OmaKanta ja vaikkapa tämä lemmon LuontoYö. Nimestä antoi vinkin opiskelukaverini Pirkko, kiitos.

PS. Karavaanityyli on Jukka Korpelan nokkela käännös englannin CamelCasesta.

26.4.25

Lukuviikko on lukuviikko

Nyt vieteään lukuviikkoa. "Lukuviikko" on kirjoitettu suosituksen vastaisesti lähes kaikilla sivuilla isolla alkukirjaimella. Teemapäivät (kirjan ja ruusun päivä), teemaviikot (lukuviikko) ja teemavuodet (sivistyksen teemavuosi 2024) kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Vielä ehtii käydä kirjoitusasun korjaamassa, ennen kuin lukuviikko päättyy. On sitten kunnossa ensi vuonna. Vink, vink.

12.4.25

Ikuisuuskysymys: Pisteet päiväykseen

Päiväyksessä tulee piste sekä päivää että kuukautta ilmaisevan numeron jälkeen. Molemmat ovat järjestyslukuja: varoittimet uusitaan kahdeskymmeneskolmas neljättä. ei "kahdeskymmeneskolmas neljä".

Pisteen puuttuminen on yleistä, ja asiaa kysytään usein neuvonnasta. Pannaan kyselyille piste.

5.4.25

Jeesus pelastaa mutta ei äänestä

Kuntavaaliehdokkaan videon tekstityksessä on hauska pilkkuvirhe, joka muuttaa tarkoitetun merkityksen. Jotta ehdokkaan kehotus muistamisesta ja äänestämisestä välittyisi, keskellä oleva sivulause pitäisi erottaa pilkuilla molemmin puolin.

Kun jälkimmäinen pilkku on jäänyt pois, virkkeessä tulkitaan olevan kaksi rinnasteista sivulausetta, mikä tuo ilmaukseen tahatonta komiikkaa: Muista, että Jeesus pelastaa ja [että Jeesus] käy äänestämässä.

Hauska ja opettavainenkin esimerkki. On aika harvinaista, että pilkutus muuttaa ratkaisevasti virkkeen merkitystä.

20.3.25

Pääte ilman kaksoispistettä: HAMin, ei "HAM:in"

HAMia käytetään kuin itsenäistä erisnimeä. Sen voi kuitenkin tulkita myös lyhenteeksi sanoista Helsinki Art Museum, mutta silloinkin pääte merkitään suoraan.

Lyhenteisiin pääte tulee ilman kaksoispistettä, jos ne luetaan sanana. Kaksoispiste merkitään vain lyhenteisiin, jotka luetaan kirjaimittain tai jotka halutaan ohjata lukemaan lyhentämättöminä. Asiaa on ollut esillä moneen kertaan, mutta silti tänään osui silmiin kolmessa isossa mediassa kaksoispisteellinen asu "HAM:in".

Lisäksi pitää huomauttaa, että "HAM:in" on sekamuoto. Jos lyhenne luettaisiin kirjaimittain tai jos lukutavaksi todella haluttaisiin ohjata Helsinki Art Museum kokonaisena, kaksoispisteen jälkeen ei tulisi sidevokaalia i. Kirjoitusasu olisi silloin HAM:n. Englanninkielistä lukutapaa tuskin halutaan suosia, joten pitäydymme HAMissa.

5.2.25

Perinteinen vinkki: runebergintorttu

Runebergin päivää juhlistetaan perinteisesti runebergintortulla. Tortun nimi niin kuin muutkin ruokalajit kirjoitetaan pienellä ja yhteen. Ohjeen julkaiseminen olkoon vuosittainen perinne, kunnes keskusliikkeet ja mainostajat omaksuvat tämän yksinkertaisen suosituksen.

1.2.25

Vierassana ja taivutuspääte

Suomenkieliset sanat ovat tekstissä helppokäyttöisiä. Kirjoittajan ei tarvitse ihmetellä, miten pääte merkitään, kun käyttää plug-inin sijasta kotoista sanaa lisäosa.

Yleisesti vierassanaan pääte merkitään samoin kuin suomenkieliseen sanaan. Heittomerkki tulee vain siinä tapauksessa, että kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin, esim. show'n ja buffet'ssa.

11.1.25

Yleisin virhe: Luetelmat muotoillaan päin peräseiniä

Luetelmia käytetään paljon, mutta muotoilu jää tarkistamatta.

1) Luetelman alakohdat alkavat pienellä alkukirjaimella, jos ne ovat osa johtolausetta. Vain viimeisen alakohdan jälkeen tulee piste.
2) Isolla kirjaimella alakohdat alkavat vain silloin, kun ne ovat kokonaisia virkkeitä ja päättyvät pisteeseen.
3) Johtolauseen jälkeen tulee kaksoispiste vain silloin, kun se tulisi myös vastaavaan virkkeeseen.
4) Luetelmaviiva on pitkä.
5) Luetelman alakohtien on oltava muodoltaan täysin samanlaisia.

Hopi, hopi, nyt korjaamaan verkkosivuille ja lukuisiin asiakirjoihin.

26.8.24

Jokien ja järvien nimet ilman yhdysmerkkiä

Usein on tullut huomautettua jokien ja järvien nimien oikeinkirjoituksesta. Toistuvasti viestimissä näkee silti suositusten vastaista yhdysmerkkiä varsinkin vierasnimien yhteydessä. Seimjoki kuitenkin kirjoitetaan samoin kuin kotoinen Aurajoki ja Baikaljärvi niin kuin Näsijärvi. Vink, vink.

30.12.23

Uusi vuosi alkaa uudestavuodesta

Nyt tehdään ruokalista uudenvuoden juhlaan, ei koko vuodeksi.
Hyvää uudenvuodenaattoa, uuttavuotta ja uutta vuotta 2024 kaikille kielenystäville.

25.10.23

Jyrkkä ei turhille isoille alkukirjaimille

Kiitos bonuksista ja tilipäivistä, mutta mieluummin molemmat oikeaoppisin pienin alkukirjaimin. Hymynaama eduille, surunaama isokirjainkikkailulle.

25.9.23

Punakynä puhuu: pitkä viiva, ei välilyöntiä, lyhyt viiva

Osapuoli-ilmaukset kirjoitetaan useammin väärin kuin oikein. Valitse viivaton vaihtoehto, jos viivojen pituus ja välilyönnit aiheuttavat päänvaivaa:

Lielahden ja Lakialan kaksoisraide
Tampereen ja Seinäjoen rataosuus
Tampereen ja Oulun rataosuus.

Vink, vink.

19.6.23

Tuleeko lyhenteeseen piste?

Lyhenteeseen ei tule pistettä, jos lyhennetyn sanan viimeinen kirjain on mukana lyhenteessä: krs, tsto, nro. Jos taas lyhenteestä on pudotettu pois sanan loppu, piste tulee: ks., puh., varat.

Pisteettömiä ovat lisäksi mittayksiköt (kpl, l, min), isokirjainlyhenteet (KO, SUPO) ja viikonpäivien lyhenteet (ma, ti).

Torni saa kuitenkin plussan oikeaoppisesta järjestysluvun pisteestä: 25. eli kahdeskymmenesviides kerros.

6.4.23

Juhlapäivät kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella

4.3.23

Etsi ehdokas ja kielivirheet Ylen vaalikoneesta

Ylen vaalikoneen kieliasu on jäänyt huoltamatta.

Oppilaitokset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: yliopisto.
Virke päätetään pisteeseen.
Epäsuoraa kysymyslausetta ei aloiteta asiatyylissä että-sanalla.
Epäsuora kysymyslause päätetään pisteeseen, ei kysymysmerkkiin.

Nyt huolto paikalle. Hopi, hopi.