HAMia käytetään kuin itsenäistä erisnimeä. Sen voi kuitenkin tulkita myös lyhenteeksi sanoista Helsinki Art Museum, mutta silloinkin pääte merkitään suoraan.
Lyhenteisiin pääte tulee ilman kaksoispistettä, jos ne luetaan sanana. Kaksoispiste merkitään vain lyhenteisiin, jotka luetaan kirjaimittain tai jotka halutaan ohjata lukemaan lyhentämättöminä. Asiaa on ollut esillä moneen kertaan, mutta silti tänään osui silmiin kolmessa isossa mediassa kaksoispisteellinen asu "HAM:in".
Lisäksi pitää huomauttaa, että "HAM:in" on sekamuoto. Jos lyhenne luettaisiin kirjaimittain tai jos lukutavaksi todella haluttaisiin ohjata Helsinki Art Museum kokonaisena, kaksoispisteen jälkeen ei tulisi sidevokaalia i. Kirjoitusasu olisi silloin HAM:n. Englanninkielistä lukutapaa tuskin halutaan suosia, joten pitäydymme HAMissa.
20.3.25
5.2.25
Perinteinen vinkki: runebergintorttu
Runebergin päivää juhlistetaan perinteisesti runebergintortulla. Tortun nimi niin kuin muutkin ruokalajit kirjoitetaan pienellä ja yhteen. Ohjeen julkaiseminen olkoon vuosittainen perinne, kunnes keskusliikkeet ja mainostajat omaksuvat tämän yksinkertaisen suosituksen.
Tunnisteet:
alkukirjain,
kielenhuolto,
kieli,
merkintätavat,
pieni alkukirjain,
ruokasanasto,
yhdyssana
1.2.25
Vierassana ja taivutuspääte
Suomenkieliset sanat ovat tekstissä helppokäyttöisiä. Kirjoittajan ei tarvitse ihmetellä, miten pääte merkitään, kun käyttää plug-inin sijasta kotoista sanaa lisäosa.
Yleisesti vierassanaan pääte merkitään samoin kuin suomenkieliseen sanaan. Heittomerkki tulee vain siinä tapauksessa, että kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin, esim. show'n ja buffet'ssa.
Yleisesti vierassanaan pääte merkitään samoin kuin suomenkieliseen sanaan. Heittomerkki tulee vain siinä tapauksessa, että kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin, esim. show'n ja buffet'ssa.
Tunnisteet:
kielenhuolto,
kieli,
lainasanat,
merkintätavat,
sijapääte,
sijapäätteen merkitseminen,
taivutus
11.1.25
Yleisin virhe: Luetelmat muotoillaan päin peräseiniä
Luetelmia käytetään paljon, mutta muotoilu jää tarkistamatta.
1) Luetelman alakohdat alkavat pienellä alkukirjaimella, jos ne ovat osa johtolausetta. Vain viimeisen alakohdan jälkeen tulee piste.
2) Isolla kirjaimella alakohdat alkavat vain silloin, kun ne ovat kokonaisia virkkeitä ja päättyvät pisteeseen.
3) Johtolauseen jälkeen tulee kaksoispiste vain silloin, kun se tulisi myös vastaavaan virkkeeseen.
4) Luetelmaviiva on pitkä.
5) Luetelman alakohtien on oltava muodoltaan täysin samanlaisia.
Hopi, hopi, nyt korjaamaan verkkosivuille ja lukuisiin asiakirjoihin.
Tunnisteet:
alkukirjain,
kaksoispiste,
kielenhuolto,
kieli,
luetelma,
merkintätavat,
viivat
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)