Hei, me brändätään jätehuolto

Pirkanmaan Jätehuolto muuttaa nimensä Renyyksi. Ei ole vitsi, vaikka perustelut naurattavat.

"Uusi nimi Renyy viittaa uudistumiseen, kiertotalouteen ja raaka-aineiden kiertoon. Vaikka Renyy pohjautuu englanninkieliseen sanaan renew, se ei ole mitään kieltä vaan uusiosana ja nimi. Puhumme edelleen tutusta lajittelusta ja kierrätyksestä ja ehkäpä tulevaisuudessa meillä pirkanmaalaisilla kierrättäjillä on oma verbi, renyyttää."

Puhumme siis "edelleen tutusta lajittelusta” mutta tällä kertaa käytämmekin outoja sanoja. Sanaväännös ei avaudu edes englantia puhuville, saati suomenkielisille. "Renyy" yhdistyy pikemminkin häivepuheeseen eli algospeakiin, jossa tietyt sanat kirjoitetaan somessa tahallisesti väärin, ettei algoritmi piilota viestejä. Miksi jätehuolto pitäisi häivyttää näkymättömiin?

Julkinen jätehuolto ansaitsee selväkielisen nimen jo siksikin, että kaikki osallistuvat sen kustannuksiin. Tulkaa järkiinne ja säilyttäkää vanha nimenne.

Kiitos vinkistä Jennille ja Leenamaijalle.

Tyylikästä vappua myös turkulaisille

Turun yliopiston maan toivot, tervemenoa suomen kielen kertauskurssille. Muistatte sitten seuraavalla kerralla kirjoittaa juhlapäivät tyylikkäästi pienellä alkukirjaimella. Hilpeät vapputerveiset Tampereen sivistyskaupungista.

Mennään busilla

Tampereella mennään nykyisin busilla ja ajetaan isokirjaimisella "Ratikalla". Busiin ovat päätyneet mainosmiehet ikuisine nimikilpailuineen, eikä kielen asiantuntijoita kuulla.

Julkisten palvelujen nimien pitää olla selväkieltä, niin että jokainen osaa niitä taivuttaa ja kirjoittaa. Nyt sekakielistä plusbusia nimenantajat taivuttavat niin kuin bussia: plusbussit, plusbussin, plusbusseja. Jospa pitäydytään mielenosoituksellisesti plusbusissa, vaikka se hölmöltä kuulostaakin.

Nimen perusteella on mahdoton ymmärtää, miten plusbus eroaa tavallisesta linja-autosta. Ero ei selviä höttöisestä mainospuheestakaan: "kokonaan uusi bussikonsepti, joka tarjoaa miellyttävän bussipalvelun". Testeillä selvitellään vielä "sujuvan matkakokemuksen muodostumista erityisesti kyytiin nousemisen näkökulmasta".

Nimikikkailu on Tampereella tarpeetonta. Kun pääkielenä on supisuomi, sitä on syytä käyttää myös julkisten palvelujen nimissä, niin kuin lakikin sanoo.

Poikkeuspäivät eivät poikkea säännöstä

Keskeytän hiljaisen viikon huutamalla trumpilaisittain, että juhlapäivät KIRJOITETAAN PIENELLÄ ALKUKIRJAIMELLA:

• palmusunnuntai
• malkamaanantai
• tikkutiistai
• kellokeskiviikko
• kiirastorstai
• pitkäperjantai
• lankalauantai.

Pienellä kirjoitetaan myös ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä, samoin vapunaatto. Ei kai tästä enää tarvitse muistuttaa? Tehkää parannus pääsiäiseen mennessä TAI...

Hyviä pyhiä pienaakkosten ystäville.

Yhdysmerkkikammo

Mikä avuksi kauppasuomen yhdysmerkkikammoon? Paljasta parhaat tärppisi.

25. krs, ei "krs."

Moro, moro. Ottakaa vihdoin sisälyhenteen krs turha piste pois. Jos sanan loppu on lyhenteessä mukana, pistettä ei tule: krs, tri, nro, tsto, Tre. Kiitokset kuitenkin järjestysluvun pisteestä, joka puolestaan näyttää usein unohtuvan.

Yhdyssana kirjoitetaan syyttä erilleen, kun sen osana on vierassana

Unohdin ostaa jouluksi glögiä ja etsin ohjetta omatekoiseen joulujuomaan. Kävi ilmi, että ohjeissa glögi-alkuiset yhdyssanat oli usein kirjoitettu erilleen. Tästä palautui mieleen vanha havainto, jonka mukaan virheen tyypillisesti aiheuttaa se, että jompikumpi yhdyssanan osista on vierassana. Siinäpä taas yksi syy suosia kotoisia sanoja: vierassanat ovat monella tavalla virhealttiimpia kuin tutut kotoiset.

Glögi on lainaa ruotsin ilmauksesta glödgat vin eli hehkutettu viini. Kuumaan juomaan viittaavat myös saksan ja englannin glögi-ilmaukset: Glühwein ja mulled wine. Suomessakin kuulee joskus puhuttavan hehkuviinistä.

Helposti glögi kotikonsteinkin syntyy, kun yhdyssanavirheistä pääsee yli: marjamehu maustetaan kanelilla, neilikalla ja inkiväärillä. Helppo ja hyvä glögiresepti.