Huoltoyhtiöt yhä vain suorittavat

Huoltoyhtiöt tekevät arkisia asioita mutta tiedottavat kapulaiseen virkatyyliin. Ne suorittavat pesuja, siivouksia, maalauksia, korjauksia ja tyhjennyksiä, vaikka selväkielellä pestään, siivotaan, maalataan, korjataan ja tyhjennetään.

Terveisiä kielenhuoltajalta sinne virallisuuden ytimeen: käyttäkää arkikieltä ja tavallisia ilmauksia.

PS. Rajakohtailmauksissa viiva tarkoittaa samaa kuin "välisenä aikana", joten se on turhaa toistoa.

Hei, me brändätään jätehuolto

Pirkanmaan Jätehuolto muuttaa nimensä Renyyksi. Ei ole vitsi, vaikka perustelut naurattavat.

"Uusi nimi Renyy viittaa uudistumiseen, kiertotalouteen ja raaka-aineiden kiertoon. Vaikka Renyy pohjautuu englanninkieliseen sanaan renew, se ei ole mitään kieltä vaan uusiosana ja nimi. Puhumme edelleen tutusta lajittelusta ja kierrätyksestä ja ehkäpä tulevaisuudessa meillä pirkanmaalaisilla kierrättäjillä on oma verbi, renyyttää."

Puhumme siis "edelleen tutusta lajittelusta” mutta tällä kertaa käytämmekin outoja sanoja. Sanaväännös ei avaudu edes englantia puhuville, saati suomenkielisille. "Renyy" yhdistyy pikemminkin häivepuheeseen eli algospeakiin, jossa tietyt sanat kirjoitetaan somessa tahallisesti väärin, ettei algoritmi piilota viestejä. Miksi jätehuolto pitäisi häivyttää näkymättömiin?

Julkinen jätehuolto ansaitsee selväkielisen nimen jo siksikin, että kaikki osallistuvat sen kustannuksiin. Tulkaa järkiinne ja säilyttäkää vanha nimenne.

Kiitos vinkistä Jennille ja Leenamaijalle.

Mennään busilla

Tampereella mennään nykyisin busilla ja ajetaan isokirjaimisella "Ratikalla". Busiin ovat päätyneet mainosmiehet ikuisine nimikilpailuineen, eikä kielen asiantuntijoita kuulla.

Julkisten palvelujen nimien pitää olla selväkieltä, niin että jokainen osaa niitä taivuttaa ja kirjoittaa. Nyt sekakielistä plusbusia nimenantajat taivuttavat niin kuin bussia: plusbussit, plusbussin, plusbusseja. Jospa pitäydytään mielenosoituksellisesti plusbusissa, vaikka se hölmöltä kuulostaakin.

Nimen perusteella on mahdoton ymmärtää, miten plusbus eroaa tavallisesta linja-autosta. Ero ei selviä höttöisestä mainospuheestakaan: "kokonaan uusi bussikonsepti, joka tarjoaa miellyttävän bussipalvelun". Testeillä selvitellään vielä "sujuvan matkakokemuksen muodostumista erityisesti kyytiin nousemisen näkökulmasta".

Nimikikkailu on Tampereella tarpeetonta. Kun pääkielenä on supisuomi, sitä on syytä käyttää myös julkisten palvelujen nimissä, niin kuin lakikin sanoo.

Ylen "kääre" on vuosikatsaus

Yle-kääre tarjoaa koosteen vuoden aikana katsomistasi ohjelmista. Kääre-sana on tässä yhteydessä tosi outo. Sanakirjan mukaan kääre tarkoittaa paperia tai muovia, johon jotakin on kääritty, tai terveydenhoidossa iholle asetettavaa sidettä. Kääreen sijasta kannattaisi puhua selväkielisesti koosteesta tai vuosikatsauksesta.

Miten sananvalintaa perustellaan? "Kääre kunnianosoituksena vuoden 2023 Käärijä-ilmiölle sekä sanaleikkinä englannin wrapped-termistä. Ruotsiksi palvelu tunnetaan nimellä Yle-året." Voi miten napakka olisi suomeksikin Yle-vuosi ja vielä oikeaoppisesti yhdyssanaksi kirjoitettuna. Kääre sen sijaan on takaperoinen ja aikaan sidoksissa.

Kirjoitusasukin tympäisee: ilman yhdysmerkkiä isolla K:lla. Totta kai myös Yle Kääre 2025 -hahmo audioseikkailee sekin ilman yhdysmerkkiä. Parantakaa heti, vaikka niillä käärimillänne verorahoilla.

Bar-baari

Onhan taas onneton sekamuoto. Eikö vakiintunut kirjoitusasu kelpaa teille, senkin barbaarit? (Kiitos Anskulle vinkistä.)

Tarkistaa tarkoittaa 'nostaa'

Yritysten tiedotteiden mukaan hintoja tarkistetaan. Merkitseekö tarkistaminen alentamista? Jos ei, puhutaan reilusti hintojen nostamisesta ilman kiertoilmauksia.

Istu ja pala: "e-Chat palvelu" ikäihmisille

Pitäisikö itkeä eli nauraa? Ikäihmisten verkkopalvelu on nimetty "e-Chat palveluksi". Vieläpä muinaismuisto pikku-e keikkuu chat-vierassanan edessä. Eihän "chatia" käytetä suomessa muusta kuin verkkojuttelusta.

Nimi on siinä määrin kolho tekele, että tuskin edes maksaa vaivaa huomauttaa turhasta isosta kirjaimesta ja puuttuvasta yhdysmerkistä.

Menkää nyt kaikki e-Verkkosivuille e-Juttelemaan.

Astua voimaan vai tulla voimaan?

Melko sitkeästi näyttää elävän tuo voimaan astuminen, vaikka pitkään kielenhuoltajat ovat suositelleet voimaan tulemista.

Googlessa tulla voimaan saa reilut satatuhatta osumaa, astua voimaan vajaat parikymmentätuhatta. Ilmaisut voimaan tullut ja voimaan astunut kilpailevat vielä tasaväkisemmin, mutta ensiksi mainittu on kuitenkin selvästi suositumpi.

Kannatan voimaan tulemista, ja tämä suositus tulee voimaan heti.

Viisi "veitseä"?

Yhdyssanavirheet ovat kauppasuomessa niin arkipäivää, että tuskin jaksan edes huomauttaa Edge-veitsisetin ja -veitsitukin (tukki : tukin) kirjoitusasusta. Mutta eikö veistäkään enää osata taivuttaa? Tämä kyllä kääntää "veitseä" kieli-ihmisen haavassa.

Valoisaa perjantaita...

... eikä mitään bläk fraideitä hämärine taivutuksineen.

"He, jotka" vai "ne, jotka"?

Suosituksen mukaan kirjoitetaan ne, jotka ja se, joka. Näissä tapauksissa on kyse ihmisistä yleensä, ei tietyistä henkilöistä. Yhä useammin lehtijutuissa kuitenkin näkyy olevan "he, jotka". Kirjoittajat lienevät epävarmoja, koska muissa tapauksissa ihmiseen viittaavat hän ja he. Ilmiön yleistymiseen kiinnitti huomiota Pirjo, jota saamme myös kiittää esimerkeistä.

Ennenkuulumaton sananvalinta

Tämän jutun laulut ovat toistaiseksi ennen kuulemattomia. Kuuntelun jälkeen voi arvioida, ovatko myös ennenkuulumattomia.

Sanakirja:
ennenkuulumaton 'vertaansa vailla oleva, tavaton'
ennen kuulematon 'jota ei ole kuultu'

Kiitos vinkkauksesta Jussille.

En ole katkera mutta kuitenkin...

Jäävi ja esteellinen tarkoittavat samaa:
– esteellinen 'jolla on este, estynyt, jäävi'
– jäävi 'sukulaisuuden, asianosaisuuden tms. takia esteellinen'.
(Kielitoimiston sanakirja)

Kiitos vinkistä Oskarille.

Vaikeat buffet't (kyllä, tämä on oikein)

Luulin jo nähneeni kaikki buffet'n kirjoitusasut, mutta Jyväskylän yliopiston ravintolassa törmäsin "salaatti pufeehen". Olen jo aiemmin suositellut käyttämään helppouden vuoksi noutopöytää tai lounaspöytää, ja tässä tapauksessa siis salaattipöytä olisi paikallaan.

Buffet-vierassanan ongelma on se, että taivutuspääte on liitettävä heittomerkin avulla (buffet'ssa), koska kirjoitusasu päättyy konsonanttiin ja ääntöasu vokaaliin. En muista nähneeni ravintoloissa koskaan oikein merkittyä päätettä. Eikä ihme, kun esimerkiksi monikon suositeltu kirjoitustapa on tuo otsikon outo buffet't.

Jos lounaspöytä on liian arkinen, on mahdollista käyttää kotoistettuja muotoja bufetti, buffetti (myös puhvetti), joiden taivutus ei tuota pulmia.



PS. Ja onhan se joka tapauksessa yhdyssana.

Mulkoilusukat penkkiurheilijalle

Harrasta mulkoilua. Näissä vetimissä tuijottelee pidempäänkin. Eivätkä jäädy jalat, kumpikaan kpl.

Sekakielen kukkasia: "Last chance to ilmoittautua"

Surkuhupaisa on tuotos, kun suomen sekaan upotetaan irrallisia englannin sanoja "houkuttelevuutta" lisäämään. Ei jatkoon.

Sanapulmia: varaudu viipymään hotellissa

Hotelli tarjoaa leffalippuja "2/viipymä". Viipymä on sanakirjan mukaan viive eli viivästys. Heti ei itselläkään välähtänyt korvaavaa ilmausta, mutta päädyin sanaan "vierailu", samoin "käyntikerta" ja "oleskelu" olisivat ehkä mahdollisia. Muita ehdotuksia?



PS. Eihän sitä voi olla huomauttamatta, että ilmaukseen "S-card-etu" ei tule välilyöntejä ja molempien viivojen pitäisi olla lyhyitä.

Gongi kumahtaa, jos auto on kongin edessä

Gongi on kumistin ja konki käytävä. "Kongi" on yleistetty konki-sanan heikkoasteisista taivutusmuodoista: kongin, kongista jne. Ilmiö ei ole tavaton, usein kuulee sanan "pelli" (pelti) ja onpa ylioppilasaineissa tavattu myös "rengi" (renki).

Älä lue tätä tekstiä

Miten tapat lukuhalun? Käytä otsikossa ainakin sanoja "rakenne" ja "juridinen". Vink vink.

Kielipoliisi "goes unhappy"...

... kun Suomalaisen Työn Liitto markkinoi "Work goes happy" -tilaisuutta ja sen "workshoppeja". Suomalaista työtä olisi tyylikkäämpää puolustaa suomen kielellä, vai mitä?