30.7.26

Huoltoyhtiöt yhä vain suorittavat

Huoltoyhtiöt tekevät arkisia asioita mutta tiedottavat kapulaiseen virkatyyliin. Ne suorittavat pesuja, siivouksia, maalauksia, korjauksia ja tyhjennyksiä, vaikka selväkielellä pestään, siivotaan, maalataan, korjataan ja tyhjennetään.

Terveisiä kielenhuoltajalta sinne virallisuuden ytimeen: käyttäkää arkikieltä ja tavallisia ilmauksia.

PS. Rajakohtailmauksissa viiva tarkoittaa samaa kuin "välisenä aikana", joten se on turhaa toistoa.

7.7.26

Pääseekö tästä ovesta nyt ulos?

Onko ovi hätäpoistumiskäytössä vai onko nyt hätäpoistumistie käytössä? Yhdysmerkillä on väliä.

12.6.26

Hei, me brändätään jätehuolto

Pirkanmaan Jätehuolto muuttaa nimensä Renyyksi. Ei ole vitsi, vaikka perustelut naurattavat.

"Uusi nimi Renyy viittaa uudistumiseen, kiertotalouteen ja raaka-aineiden kiertoon. Vaikka Renyy pohjautuu englanninkieliseen sanaan renew, se ei ole mitään kieltä vaan uusiosana ja nimi. Puhumme edelleen tutusta lajittelusta ja kierrätyksestä ja ehkäpä tulevaisuudessa meillä pirkanmaalaisilla kierrättäjillä on oma verbi, renyyttää."

Puhumme siis "edelleen tutusta lajittelusta” mutta tällä kertaa käytämmekin outoja sanoja. Sanaväännös ei avaudu edes englantia puhuville, saati suomenkielisille. "Renyy" yhdistyy pikemminkin häivepuheeseen eli algospeakiin, jossa tietyt sanat kirjoitetaan somessa tahallisesti väärin, ettei algoritmi piilota viestejä. Miksi jätehuolto pitäisi häivyttää näkymättömiin?

Julkinen jätehuolto ansaitsee selväkielisen nimen jo siksikin, että kaikki osallistuvat sen kustannuksiin. Tulkaa järkiinne ja säilyttäkää vanha nimenne.

Kiitos vinkistä Jennille ja Leenamaijalle.

1.5.26

Tyylikästä vappua myös turkulaisille

Turun yliopiston maan toivot, tervemenoa suomen kielen kertauskurssille. Muistatte sitten seuraavalla kerralla kirjoittaa juhlapäivät tyylikkäästi pienellä alkukirjaimella. Hilpeät vapputerveiset Tampereen sivistyskaupungista.

11.4.26

Mennään busilla

Tampereella mennään nykyisin busilla ja ajetaan isokirjaimisella "Ratikalla". Busiin ovat päätyneet mainosmiehet ikuisine nimikilpailuineen, eikä kielen asiantuntijoita kuulla.

Julkisten palvelujen nimien pitää olla selväkieltä, niin että jokainen osaa niitä taivuttaa ja kirjoittaa. Nyt sekakielistä plusbusia nimenantajat taivuttavat niin kuin bussia: plusbussit, plusbussin, plusbusseja. Jospa pitäydytään mielenosoituksellisesti plusbusissa, vaikka se hölmöltä kuulostaakin.

Nimen perusteella on mahdoton ymmärtää, miten plusbus eroaa tavallisesta linja-autosta. Ero ei selviä höttöisestä mainospuheestakaan: "kokonaan uusi bussikonsepti, joka tarjoaa miellyttävän bussipalvelun". Testeillä selvitellään vielä "sujuvan matkakokemuksen muodostumista erityisesti kyytiin nousemisen näkökulmasta".

Nimikikkailu on Tampereella tarpeetonta. Kun pääkielenä on supisuomi, sitä on syytä käyttää myös julkisten palvelujen nimissä, niin kuin lakikin sanoo.

2.4.26

Poikkeuspäivät eivät poikkea säännöstä

Keskeytän hiljaisen viikon huutamalla trumpilaisittain, että juhlapäivät KIRJOITETAAN PIENELLÄ ALKUKIRJAIMELLA:
  • palmusunnuntai
  • malkamaanantai
  • tikkutiistai
  • kellokeskiviikko
  • kiirastorstai
  • pitkäperjantai
  • lankalauantai.
Pienellä kirjoitetaan myös ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä, samoin vapunaatto. Ei kai tästä enää tarvitse muistuttaa? Tehkää parannus pääsiäiseen mennessä TAI...

Hyviä pyhiä pienaakkosten ystäville.

22.3.26

Yhdysmerkkikammo

Mikä avuksi kauppasuomen yhdysmerkkikammoon? Paljasta parhaat tärppisi.

18.3.26

25. krs, ei "krs."

Moro, moro. Ottakaa vihdoin sisälyhenteen krs turha piste pois. Jos sanan loppu on lyhenteessä mukana, pistettä ei tule: krs, tri, nro, tsto, Tre. Kiitokset kuitenkin järjestysluvun pisteestä, joka puolestaan näyttää usein unohtuvan.

26.12.25

Yhdyssana kirjoitetaan syyttä erilleen, kun sen osana on vierassana

Unohdin ostaa jouluksi glögiä ja etsin ohjetta omatekoiseen joulujuomaan. Kävi ilmi, että ohjeissa glögi-alkuiset yhdyssanat oli usein kirjoitettu erilleen. Tästä palautui mieleen vanha havainto, jonka mukaan virheen tyypillisesti aiheuttaa se, että jompikumpi yhdyssanan osista on vierassana. Siinäpä taas yksi syy suosia kotoisia sanoja: vierassanat ovat monella tavalla virhealttiimpia kuin tutut kotoiset.

Glögi on lainaa ruotsin ilmauksesta glödgat vin eli hehkutettu viini. Kuumaan juomaan viittaavat myös saksan ja englannin glögi-ilmaukset: Glühwein ja mulled wine. Suomessakin kuulee joskus puhuttavan hehkuviinistä.

Helposti glögi kotikonsteinkin syntyy, kun yhdyssanavirheistä pääsee yli: marjamehu maustetaan kanelilla, neilikalla ja inkiväärillä. Helppo ja hyvä glögiresepti.

9.12.25

Ylen "kääre" on vuosikatsaus

Yle-kääre tarjoaa koosteen vuoden aikana katsomistasi ohjelmista. Kääre-sana on tässä yhteydessä tosi outo. Sanakirjan mukaan kääre tarkoittaa paperia tai muovia, johon jotakin on kääritty, tai terveydenhoidossa iholle asetettavaa sidettä. Kääreen sijasta kannattaisi puhua selväkielisesti koosteesta tai vuosikatsauksesta.

Miten sananvalintaa perustellaan? "Kääre kunnianosoituksena vuoden 2023 Käärijä-ilmiölle sekä sanaleikkinä englannin wrapped-termistä. Ruotsiksi palvelu tunnetaan nimellä Yle-året." Voi miten napakka olisi suomeksikin Yle-vuosi ja vielä oikeaoppisesti yhdyssanaksi kirjoitettuna. Kääre sen sijaan on takaperoinen ja aikaan sidoksissa.

Kirjoitusasukin tympäisee: ilman yhdysmerkkiä isolla K:lla. Totta kai myös Yle Kääre 2025 -hahmo audioseikkailee sekin ilman yhdysmerkkiä. Parantakaa heti, vaikka niillä käärimillänne verorahoilla.

31.10.25

Aikoinaan muodikas karavaanityyli ehtinyt julkisen alan nimiin

Sinäkin brutukseni, kirjasto. Ammoin karavaanityylillä eli sanansisäisillä isoilla kirjaimilla saattoi olla huomioarvoa, mutta se aika oli ja meni. Julkispalveluilta kului parikymmentä vuotta omaksua karavaanimuoti. Valitettavasti se ehtii vanhoilla päivillään vielä turmelemaan kotoisten nimien kirjoitusasua, esimerkkinä OmaKanta ja vaikkapa tämä lemmon LuontoYö. Nimestä antoi vinkin opiskelukaverini Pirkko, kiitos.

PS. Karavaanityyli on Jukka Korpelan nokkela käännös englannin CamelCasesta.

25.6.25

Nyt tolkkua nimiin

Taas on ideoitu nimi, jonka oikeinkirjoitus on lähes mahdoton: "Rotuaari-piknikviinijuhla". Aika monta kertaa on tullut mainittua, että nimen pitäisi olla helppo kirjoittaa ja taivuttaa. Miksi tätä tapahtumaa ei nimetä yksinkertaisesti Rotuaarin viinijuhlaksi tai Rotuaarin piknikiksi?

Poiketkaa Rotuaarilla ja antakaa järjestäjille palautetta. Kiitos.

7.5.25

KUMMA-nimi on kumma nimi taidemuseolle

Nimihulluus jatkuu. Julkinen puoli on nyt menossa mukana, heti pari-kolmekymmentä vuotta muiden jälkeen.

Palautetaan mieleen hyvän nimen ominaisuudet:
1) Se kertoo toiminnan sisällöstä.
2) Se nimeää paikan ja palvelun.
3) Sitä on helppo käyttää tekstissä.

Näillä perusteilla päädyn ehdottamaan, että KUMMAn nimi vaihdetaan takaisin Kuopion taidemuseoksi.

PS. Kiitos Minnalle vinkistä.

26.4.25

Lukuviikko on lukuviikko

Nyt vieteään lukuviikkoa. "Lukuviikko" on kirjoitettu suosituksen vastaisesti lähes kaikilla sivuilla isolla alkukirjaimella. Teemapäivät (kirjan ja ruusun päivä), teemaviikot (lukuviikko) ja teemavuodet (sivistyksen teemavuosi 2024) kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Vielä ehtii käydä kirjoitusasun korjaamassa, ennen kuin lukuviikko päättyy. On sitten kunnossa ensi vuonna. Vink, vink.

12.4.25

Ikuisuuskysymys: Pisteet päiväykseen

Päiväyksessä tulee piste sekä päivää että kuukautta ilmaisevan numeron jälkeen. Molemmat ovat järjestyslukuja: varoittimet uusitaan kahdeskymmeneskolmas neljättä. ei "kahdeskymmeneskolmas neljä".

Pisteen puuttuminen on yleistä, ja asiaa kysytään usein neuvonnasta. Pannaan kyselyille piste.

5.4.25

Jeesus pelastaa mutta ei äänestä

Kuntavaaliehdokkaan videon tekstityksessä on hauska pilkkuvirhe, joka muuttaa tarkoitetun merkityksen. Jotta ehdokkaan kehotus muistamisesta ja äänestämisestä välittyisi, keskellä oleva sivulause pitäisi erottaa pilkuilla molemmin puolin.

Kun jälkimmäinen pilkku on jäänyt pois, virkkeessä tulkitaan olevan kaksi rinnasteista sivulausetta, mikä tuo ilmaukseen tahatonta komiikkaa: Muista, että Jeesus pelastaa ja [että Jeesus] käy äänestämässä.

Hauska ja opettavainenkin esimerkki. On aika harvinaista, että pilkutus muuttaa ratkaisevasti virkkeen merkitystä.

20.3.25

Pääte ilman kaksoispistettä: HAMin, ei "HAM:in"

HAMia käytetään kuin itsenäistä erisnimeä. Sen voi kuitenkin tulkita myös lyhenteeksi sanoista Helsinki Art Museum, mutta silloinkin pääte merkitään suoraan.

Lyhenteisiin pääte tulee ilman kaksoispistettä, jos ne luetaan sanana. Kaksoispiste merkitään vain lyhenteisiin, jotka luetaan kirjaimittain tai jotka halutaan ohjata lukemaan lyhentämättöminä. Asiaa on ollut esillä moneen kertaan, mutta silti tänään osui silmiin kolmessa isossa mediassa kaksoispisteellinen asu "HAM:in".

Lisäksi pitää huomauttaa, että "HAM:in" on sekamuoto. Jos lyhenne luettaisiin kirjaimittain tai jos lukutavaksi todella haluttaisiin ohjata Helsinki Art Museum kokonaisena, kaksoispisteen jälkeen ei tulisi sidevokaalia i. Kirjoitusasu olisi silloin HAM:n. Englanninkielistä lukutapaa tuskin halutaan suosia, joten pitäydymme HAMissa.

5.2.25

Perinteinen vinkki: runebergintorttu

Runebergin päivää juhlistetaan perinteisesti runebergintortulla. Tortun nimi niin kuin muutkin ruokalajit kirjoitetaan pienellä ja yhteen. Ohjeen julkaiseminen olkoon vuosittainen perinne, kunnes keskusliikkeet ja mainostajat omaksuvat tämän yksinkertaisen suosituksen.

1.2.25

Vierassana ja taivutuspääte

Suomenkieliset sanat ovat tekstissä helppokäyttöisiä. Kirjoittajan ei tarvitse ihmetellä, miten pääte merkitään, kun käyttää plug-inin sijasta kotoista sanaa lisäosa.

Yleisesti vierassanaan pääte merkitään samoin kuin suomenkieliseen sanaan. Heittomerkki tulee vain siinä tapauksessa, että kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin, esim. show'n ja buffet'ssa.